Miten meni noin niin kuin omasta mielestä?

Pieni katsaus menneeseen vuoteen lienee näin tammikuun ja uuden vuoden alkaessa paikallaan. Viime vuonna tavoitteena oli tehdä 100 jumppaa. Tavoite alkoi hienosti, mutta sitten koitti pitkällinen flunssajakso ja sen jälkeen heinäkuussa hankittu polarin aktiivisuusranneke saikin minut innostumaan vanhasta tutustu liikuntamuodosta; juoksemisesta. Ja kun loppu vuoden ajan mieli veti juoksulenkille jumpan sijaan, niin tuo 100 jumppaa -tavoite ei toteutunut. Tuon haasteen osalta siis vuosi ei mennyt kovin mallikkaasti.

Mitä juoksemiseen taas tulee, niin sen osalta vuosi sujui varsinkin mallikkaasti. Juokseminen tuntui hyvältä ensimmäisistä lenkeistä alkaen. Lisäpontta lenkkeilyyn toi myös Polarin mittarin mukanaan tuomat erilaiset tiedot lenkistä (syke, km-vauhti, lenkkireitti ja sen pituus, yms.), jotka sai helposti myös tietokoneelle. Ja tulipahan se elämäni ensimmäinen puolimaratonkin juostua lokakuussa Haminassa, eikä aikakaan ollut hassumpi; vain viisi sekuntia yli kaksi tuntia.

Maalissa odotti palkinnot: lämpimät halaukset kannustujoukoilta, kuohari ja mitali. Huikea reissu.

Polarin ranneke toi mukanaa myös lisääntyneen arkiaktiivisuuden. Ensin tuo aktiivisuus liittyi työkavereiden kanssa pidettyyn kisaan, jossa jäin niukasti kakkoseksi, mutta kisan jälkeen arkiaktiivisuus jatkui. Jotain siis tapahtui jossain tuolla mielen perukoilla ja ihan huomaamatta uudet tavat tulivat ja jäivät arkeen. Esim. jos minulle olisi vuonna 2014 ehdotettu, että menisin pyörällä töihin ja vielä veisin Lilin siinä matkalla tarhaan, olisin varmaan nauranut ehdottajalle räkäisesti päin naamaa, mutta vuonna 2015 kesäloman jälkeen poljin aika montakin kertaa töihin tai töistä kotiin ja vieläpä sen päiväkodin kautta. Eli arkiaktiivisuuden suhteenkin vuosi 2015 oli varsin onnistunut.

Loppuvuodesta iski taas pitkä flunssajakso, jonka myötä liikunnat jäi minimiin, mutta kokoajan mielessä oli palo lenkkipolulle. Ja sinne tämän vuoden alussa vihdoin taas pääsinkin. Tälle vuodelle onkin liikunnallisena tavoitteena koko vuoden keskiarvoksi 2 urheilusuoristusta per viikko. Sen pitäisi olla ihan inhimillinen tavoite, vaikka välillä olisi sairaanakin. Ja toinen tavoite on tietty juosta se puolikas alle kahteen tuntiin.

Kaiken kaikkiaan liikunnallinen vuosi 2015 meni omasta mielestäni ihan hyvin, vaikka tosiaan tuo alkuperäinen jumppatavoite ei täyttynytkään. Myös muilta osin sanoisin mennään vuoden olleen hyvä, joskin yhtenä miinusmerkkisenä juttuna blogin liian harva päivitystahti. Vuoden kohokohtia olivat hiihtoloma Kolilla, kesälomareissu Lilin kanssa, puolimaraton, tyttöjen risteily elokuussa, Pasin ja Danielan häät sekä jouluaaton uutinen (minusta tulee täti vuonna 2016 !!!), mutta mukaan mahtui niin monta muutakin huikeaa hetkeä ja sitä hyvää perusarkea.

Mutta nyt uusi vuosi, uudet kujeet (tai sitten ne vanhat hyväksi havaitut).